Pielinen 2010
"Vuan katseltiin Pielisen pintaa, kun oli se tyyni ja sees... nämä sanat kuvavat hyvin vuoden 2010 viikon melontaretkeä, joka suuntautui Pieliselle. Olimme saaneet retkenvetäjäksi Saara Immosen joka asuu Enossa.
Retki alkoi Haapalahden lomakodista, jonne kokoonnuimme sunnuntai illaksi 25.7.
Lähdön tavoiteajaksi oli sovittu klo 10. se myös piti. parin maantie sillan alituksen jälkeen olimme selvemmillä vesillä. Lähes tyyni Pielinen sai hien virtaamaan, joten nopea uimatauko oli paikallaan. Pidempi kahvi/ruoka ja uimatauko oli Hyttiniemen venerannassa, sitten melonta jatkui alla polttavan auringon. Hyväksi viilennys konstiksi todettiin hatun kastelu järvessä ja sitten päähän, hetken aikaa oli hyvän viileä olo. Hyvän aikaa melottuamme rantauduimme Vuontislahden venevalkamaan ja katsastimme telttapaikat, joita löytyi sopuisasti jokaiselle.
Telttakylä nousi reippaasti ja trangiat syyti ruoka-annoksia. Uinti kuului tietysti illan ohjelmaan, sekä käynti läheisessä kylässä, minne suurin osa suuntasi matkansa. Komea auringonlasku tuli ikuistettua monelle muistikortille. 22:n jälkeen leiri alkoi hiljentyä.
Tiistai aamu valkeni aurinkoisena. Lämmin, hikinen yö oli pois pyyhkäisty aamu-uinilla. Kenttä aamiainen, kajakkien pakkaus ja vesillä oltiin tavoiteajassa. Kulttuuri puolesta oli myös huolehdittu, meloimme Jauhiaiselle ja sieltä Paateriin jossa sijaitsi Kuvataiteilija Eeva Ryynäsen, puuveistäjän koti, ateljee ja kirkko.
Matka jatkui lähes tyynellä järvellä hajaparvena. Leppoisa tunnelma jatkui seuraavalla uimapaikalla joka oli hieno kallioinen Orisaari, paahtava helle helli lomalaisia. Kaukaiset ukkosen jyrähdykset lopettivat jo pitkäksi venähtäneen tauon ja meloimme Vaarapahtaan, mistä löytyi hyviä telttapaikkoja, vaikka vesiltä näytti siltä, että kunnollisia paikkoja ei ole niin monelle teltalle. Hienolla kallio paikalla toimi myös "yksityinen" uimareita palveleva "pystybaari". Illalla saimme seurata Ukkosrintaman nousemista Lieksan suunnalla, salamointia ja jyrinää, mutta meille asti ukkonen ei ylettänyt.
Keskiviikko aamuna auringonpaiste ajoi jo ennen 7:ää ulos paahtavasta teltasta. Uinti oli hyvä alku helteiseen aamuun. Olimme jälleen tavoiteajassa vesillä.
Koukattiin Kuivasalmen kautta katsastamaan Lieksan melojien sihteerin eilisellä iltamelonnalla kertomaa uutta taukopaikkaa. Hyvältä näytti, osa jäi sinne uimatauolle, oli sopivan varjoisa paikka, mutta pääosa porukasta jatkoi lähellä sijaitsevan Kutkutsaaren laajaan hiekkaranta poukamaan. Läheisestä kaivosta saimme kylmää vettä. Uitiin useamman kerran ja nautimme joutenolosta, joten pienryhmän saavuttua olimme valmiit jatkamaan melontaa.
Torstai aamu oli taas helteisen aurinkoinen. Uinti, aamupala ja kajakin pakkaus kävi jo rutiininomaisesti. Vesillä oltiin ennen 10:tä. tyynessä säässä meloskelimme verkkaisesti, tunnelma oli lähes unenomainen, sillä kaukana siintävät saaret olivat udun peitossa, venäjällä olevat metsäpalot toivat savusumunsa tänne asti. Pikainen uima tauko Kummelisaaressa. Pidempi kahvi/ruoka tauko vietettiin Hiekkasaaressa. Suurinosa hakeutui saaren varjoisalle puolelle.
Tuuli oli alkanut viritä edetessämme Lomakolin entisen leirintäalueen rantaan. Siellä saimme ruokatäydennystä n.7 km päässä olevasta kaupasta. Kaksi Melaveikkoa lähti peukalokyydillä kauppaan ja palasivat komeasti kauppa-apulaisen kyyditsemänä. Illalla pidettiin lettukestit ja juhlittiin maltillisesti Jukan syntymäpäiviä.
Perjantai aamu oli pilvinen ja tuulinen, Astamyrsky oli pimentänyt auringon, mutta onneksi meni meistä ohi huomattavasti etelämmästä.
Tavoiteajassa oltiin tuulisella järvellä, kohtalaisessa aallokossa edettiin Kolinsatamaan. Aurinko oli ilmaantunut taas esiin, pidimme kahvitauon sataman kahvilassa ja muutama reipas käveli ylös hotelille, mutta suurin osa meni sinne tuolihissillä.
Saara oli aijemmin varannut meille Tarina-ahota yöpymis paikan. Hieno paikka! Vanhojen hirsirakennusten pihapiiriin nousi pian meidän telttakylä. Saatiin lämmittää yksi useamista saunoista ja nauttia sen pehmeistä löylyistä lämpimän uimaveden kera. Täällä löytyi retken parhaat wc-tilat. Ihmetyttää, että kunnan vene- saati uimarannoilta ei löytynyt minkäänlaisia wc tiloja.
Lauantai aamu oli aurinkoinen, mutta hyttyset olivat heti kimpussamme. Siksipä kaikki suoriutuivat aamuaskareistaan niin nopeasti, että olimme vesillä heti 8:n jälkeen. Leppoisa Pielinen näytti toiset kasvonsa, sillä tuuli oli melkoisen navakka. Etenimme saarten suojasta toiselle, pidempi ylitys Purjesaaren luo oli melkoista sivuvastaista aaltoon puskemista. Maatuuli oli paikoin puhuriluontoinen ja melasta oli pakko pitää tiukasti kiinni.
Sikosaaren jälkeen hieno hiekkalaguuni suorastaan vaati pidempää uimataukoa. Pari tuntia siinä vierähti ja olo alkoi tuntua, kuin olisi ollut leppoisella Pielisen melonalla. Matka jatkui vaahtoavalle järvelle. etenimme lähellä rantaa, missä oli hieman tyynempää. Sitten oli pakko siirtyä järven itärannalle, jotta päästäisiin takaisin lähtöpaikkaamme. Isompi aallokko heitteli kajakkeja melkoisesti, mutta kokenut porukka selvisi tästäkin röykytyksestä.
Loppuosuus olikin leppoisan kepeää etenemistä parin sillan ali ja oltiin tultu lähtörantaan. Samanmoinen kuhina alkoi kuin lähtiessä, mutta päinvastaisessa järjestyksessä. Tosin, yllättävä raju sadekuuro keskeytti pakkaukset, osa meistä ehti kastua melkoisesti ennen suojaisan katoksen alle ehtimistä. Yhtä nopeasti, kuin sadekuuro alkoi, se myös loppui ja saimme lastata kajakit hyvässä säässä. Vaikka koetimme kaikin konstein pitää ylipitkiä uima ja ruokataukoja, niin kilometrejä kertyi 120.


















